Niinhän siinä sitten kävi, että elämää Antwerpenissa on takana jo reilu viikko. Kaikkea on sattunut ja tapahtunut, mutta kunnon raportoinnit on nyt jääneet väliin. Syynä tähän on mustalaiskiertolaiselämäni kompensoituna netittömyydellä. Vaikea on näin jälkikäteen lähteä kuvailemaan ensimmäisiä tunnelmia. Toteanpahan vaan, että kaunis on kaupunki (saatanan)hienoine ihmisineen ja ystävällisine atmosfääreineen. Täällä on ihmisen hyvä olla. Nyt jo tuntuu siltä, että koti on täällä (vaikka koditonna vielä muutaman yön olenkin).
Kertokoot kuvat viime päivien häppeningeistä vähän enemmän (tarkemmat tapahtumatiedot voit käydä vilkaisemassa
Anssin ajantasalla pysyvästä blogista). Ensi keskiviikosta lähtien tarkoituksena olisi issekin kirjoitella tiuhempaan tahtiin. Tulevia teemoja mm. asunnot, katumuusikot, ruoka&juoma. Stay tuned!
 |
| Mohitot naamariin |
 |
| Kivasti kuokkimassa Danan synttäreillä |
 |
| Sompailua cityssä. Suomalaisilla omaa kivaa? |
 |
| Ja kuski oli sokee? |
 |
| Opettaja-Vera siel häärää. Muutama hassu ilmaus hollanniksi on jo takataskussa. |
 |
| Ekat paryt päätty muun jengin yllättävään häviämiseen. Liekö laulamisella ollut osuutta asiaan. |
|
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti